Kirjoitin pitkät pätkät tässä yksi päivä, sitten painoin väärää nappia ja kaikki katosi. Ei ollut aikaa aloittaa alusta.

Kirjoittaminen on ollut tapetilla viime päivinä. Yritystä löytyy taas. Yritän pysyä optimistisena sen suhteen, että syntyisi tulostakin.

Myös laulaminen on ollut tapetilla. Mies heitti taas ilmaan laulutunnit, joista olen haaveillut vuosia. Ensi kuun etelänmatkan jälkeen voisi katsoa rahatilannetta. Se ei ole nyt parhaimmillaan, eikä etelänmatka siinä mielessä ole järkevin idea, mutta irtiotto tekee varmasti hyvää ennen kaikkea rakkaalle miehelleni, eli on sen arvoista.

Nyt on jotenkin tosi paljon suunnitelmia. Ei oikeastaan mitään uusia, vanhojen päivitystä lähinnä. Niillä on hyviä ja huonoja vaikutuksia. Työhön keskittyminen kärsii, kun mietiskelee kaikkea muuta, mutta on hienoa olla taas vaihteeksi innostunut jostain.

Ja olin todella iloisesti yllättynyt, kun mies pyysi saada lukea jotain kirjoittamaani, muutakin kuin laulunsanoja siis. Nyt täytyy saada muutama sivu kunnon tekstiä aikaiseksi, ja sitten uskallettava antaa se miehelle luettavaksi.

Ei se ota jos ei annakaan, right?