Argh

kommentteja: 020.05.2009 15:30 Tangerine

Alkuun ihan vain tilitystä.

Olen kuulema aika hankala ihminen. Okei, pinna menee helposti, mutta mielestäni minun kanssani oppii aika helposti kommunikoimaan jos vain haluaa. En minä mikään avaruusalus ole, eikä minun ymmärtämiseni mitään kvanttifysiikan tuntemusta vaadi. Itse pyrin opettelemaan kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa, niitä pikku vivahteita ja nyansseja jotka ovat kunkin ihmisen kanssa tärkeitä -- vaikka en väitäkään että jaksaisin ihan aina ottaa ne huomioon. Useimmiten keskustelu, varsinkin negatiivissävytteinen, on kuitenkin hedelmällisempää, kun tietää mikä toista ärsyttää (siis että sitä voi halutessaan välttää..) ja mikä edistää keskustelua.

On todella vaikea uskoa, että noita samoja asioita ei voisi oppia minusta. Että vuosien jälkeenkään ei voi tietää, miten minä haluan, että minulle kerrotaan asioita, miten minulta pyydetään palveluksia, miten minun kanssani on hedelmällisintä keskustella. Rehellinen, kiertelemätön puhe tehoaa minuun. Ystävällinen sävy ilman liiallista dramatiikkaa tai nöyristelyä on parasta. Tarinat ovat asia erikseen, niihin saa sirotella niin paljon tulikiven katkuista pippuria kuin haluaa, mutta tavallisessa, joka päiväisessä kanssakäymisessä toivon, että asiat esitettäisiin niinkuin ne ovat, ja myös antamani vastaus otettaisiin vastaan suurinpiirtein samalla kiihkolla kuin se annetaan. Ja jos alan väittelemään, niin väittelyyn vastattaisiin suurinpiirtein noudattamalla väittelyn sääntöjä ottamatta hernettä nenään.

Hankalaa? Olenko mahdoton?

Vai kuvittelenko vain, että noudatan itse omia sääntöjäni? Entä jos minulla pelkkiä vastakarvoja, eikä minua edes voi silittää myötäkarvaan?

Myönnän olevani joskus hieman hyökkäävä, vaikka tarkoitukseni ei olekaan hyökätä ihmistä vaan korkeintaan asiaa tai asian esittämistapaa vastaan. On ehkä asiatonta olettaa, että keskustelukumppani olisi aina automaattisesti samassa vireessä kuin minä, eikä loukkaantuisi kärkkäästä esittämistavastani. Jotenkin vain toivoisi välillä toistenkin edes yrittävän. Tai jotain.

===

No, tästä vuodatuksestahan ei ole tietenkään mitään hyötyä, ellen nyt sitten jonkinlaista pientä itsetutkimustakin joutunut harjoittamaan. Kommentoidaan jotain muuta. Kasvi kertoo taas tärkeästä asiasta, lasten ja nuorten pahoinvoinnista. En ehdi sen kummemmin nyt kommentoida, mutta lukekaa ja antakaa aivojen raksuttaa. Ja jos Pirate Bay -oikeudenkäynti ei ole mielestäsi vielä täyttänyt farssin tunnusmerkkejä, kelpaisiko viimeiseksi pisaraksi jääviyttä tutkimaan astetetun tuomarin toteaminen jääviksi?

Ja sitten. Mietiskelin joskus lukiossa toimittajaksi kouluttautumista, mutta en nyt tarkkaan muista sitä ajatusketjua, joka johti minut päätymään asiassa kielteiselle kannalle. Joka tapauksessa, nyt ei huvittaisi olla toimittaja. Ihan kuin toimittajien asemaa ei oltaisi muutenkin jo heikentämässä (vrt. tapaus Sanoma News), Aamulehti ja Hesari uutisoivat esitutkintalain uudistamista pohtivan työryhmän esittäneen heikennyksiä toimittajien lähdesuojaan. Ja vain hetki sitten Suomen EN-valtuuskunnan jäsen, kansanedustaja Tuulikki Ukkola teki Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle aloitteen toimittajien lähdesuojan parantamisesta järjestön jäsenmaissa. Huoh.
tagit: vitutus, lapset, piratismi, politiikka, tekijänoikeudet

Haukkuu muttei pure

kommentteja: 013.05.2009 11:11 Tangerine

Päivän polttavana puheenaiheena on tietenkin koirien ja ihmisten, eikun siis ihmisten ja ihmisten väliset avioliitot. Eikun siis kyseessähän olikin adoptio-oikeudet. Ääh, tässä menee ihan sekaisin.

Joka tapauksessa, eduskunnassa käsiteltiin eilen homopariskuntien adoptio-oikeutta. Kuten kaikki jo tietävät, perussuomalainen Pentti Oinonen otti esiin koira-kortin, ja kysyi pitäisikö kohta jo sallia ihmisen ja eläimenkin avioliitot, kun tällaisia asioita oikein eduskuntatasolla käsitellään. Oli siitä asiasta mitä mieltä tahansa, niin kommentti meni hieman aiheen ohi. Ei tässä ole kyse siitä, kenen kanssa kukakin saa mennä naimisiin. Vaan siitä, onko lapsella oikeus esimerkiksi periä molemmat vanhempansa, olivat nämä mitä sukupuolta tahansa. Toisin sanoen, näitä perheitä on jo. Nyt on kyse siitä, millaisia oikeuksia näiden perheiden lapsilla on. Ja myös siitä, millaisia oikeuksia näillä vanhemmilla on lapsiinsa muun yhteiskunnan silmissä.

Totta kai lapsella tulisi olla kaksi vanhempaa, tai miksei vaikka neljä. Ehkä lapsilla oli asiat paremmin, kun vielä monta sukupolvea asutti samaa huushollia? (Tai no, tehkää toki vielä rakentavampia johtopäätöksiä tuosta neljästä vanhemmasta..) Tärkeintä on, että lasta rakastetaan ja hoivataan, että lapsi kasvaa turvallisessa ja ymmärtäväisessä ympäristössä. Se, onko vanhempia yksi tai kaksi, ja mitä sukupuolta he ovat, tuskin juurikaan asiaan vaikuttaa, mutta entä jos vaikuttaa? Pitäisikö sitten kieltää yksinhuoltajuuskin? Entä jos toinen vanhemmista kuolee? Lapsi äkkiä sellaiseen perheeseen, jossa on äiti, isä, koira (ei avioliitossa kummankaan vanhemman kanssa), omakotitalo ja Volvo?

Entisenä koulukiusattuna tunnen tietysti suurta houkutusta kommentoida myös tuota Oinosen esille ottamaa kiusaamisasiaa, vaikka sekin kortti oli kyllä aika typerä veto. Epäilen pienessä mielessäni, että lapsen kehitykseen kuuluu erilaisuuden vierastaminen, mikä voi joissain tapauksissa johtaa kiusaamiseen. Ja uskon, että kiusaamiseen vaikuttaa suuresti henkilökemiat. (Minua esimerkiksi ei kiusattu niin kauan kuin olin luokan suosituimman tytön paras kaveri, vaikka sitä ennen ja sen jälkeen olin aivan sama rillipäinen, hieman ylipainoinen lapsi kuin kaveruuden aikanakin.) Ja sitten on niitä kiusaajia, jotka kiusaavat mistä syystä tahansa, ihan vain kiusaamisen ilosta. Ja sitten on se tosiasia, että me aikuiset määrittelemme hyvin pitkälle sen, mikä yhteiskunnassa katsotaan erilaisuudeksi, joten pallo on meillä. Mikään näistä asioista ei tarkoita, että lapselta pitäisi kieltää oikeus omiin vanhempiinsa.

On hienoa, että lapsen hyvinvoinnista keskustellaan. Tuntuu kuitenkin lapset jäävän tässäkin keskustelussa aikuisten ennakkoluulojen ja fobioiden jalkoihin. Vihertävä Kasvi kirjoitti tästäkin hyvän puheen. Kannattaa kurkata myös Paholaisen asianajajan postaus aiheesta.

Tässä myös Kasvin vastine Homma-foorumin kehittelemiin vihreisiin vaalimainoksiin. Noin niinkuin loppukevennykseksi.

tagit: politiikka, ihmisoikeudet, uutiset, lapset

Internetin vaaroista

kommentteja: 015.01.2009 15:45 Tangerine

Ei sittenkään niin paha paikka?

Alkuperäinen uutinen.

Raportti.

tagit: netti, lapset, sensuuri, hysteria

Kuinkas siinä sitten sattuikaan?

kommentteja: 021.11.2008 13:49 Tangerine

Taisi se mennä pieleen.
tagit: politiikka, sensuuri, lapset, hysteria