Olipas kiva nähdä taas pitkästä aikaa erästä ystävää, joka ei enää näin muuton jälkeen asu kovin kaukana. Ainoa harmi on tietenkin se, että minä menen töihin, ja siihenhän se yhteydenpito helposti jää. Mutta kuinkas kävikään, tämäkin ystävätär on juuri liittynyt facebookiin.

Silloin kun "kaikki muut" liittyivät sinne ja sähköpostiin sateli pyyntöjä ystäviltä, minä pysyttelin tiukasti erossa koko touhusta. Oli jokseenkin ärsyttävää, että jollet ollut naamakirjassa, et ollut oikeastaan edes olemassa, tai ainakaan sinulla ei ollut yhtään ystävää. Pikkuhiljaa sitä on kuitenkin alkanut miettiä, että se saattaisikin olla aika toimiva kanava pitää yhteyttä siskoihin ja Ruotsissa asuviin perheenjäseniin, ne kun siellä kuitenkin koko ajan roikkuvat. Ja nyt on sitten pienen ajan sisällä kolme kaveria kysynyt olenko siellä, ja kaksi näistä on itsekin juuri liittyneet (niin että se siitä "kaikista muista").

Joten ehkä annan periksi ja kokeilen. Tuskin siihen nyt niin pahasti onnistuu koukkuuntumaan, että muu elämä jäisi, sellaiset ajat kun se olisi ollut mahdollista ovat kauan sitten tallautuneet jonnekin perhe-elämän jalkoihin.