Kirja: Troikka
08.09.2008 12:54 TangerineLuen tällä hetkellä Stepan Chapmanin Troikkaa. Takakansi kehuu sitä surrealistisen fantasiakirjallisuuden mestariteokseksi, mikä yleensä tarkoittaa sitä, että kirja on joko surkea tai nerokas.
Ensimmäisten sivujen jälkeen olin lievästi sanottuna hämmentynyt, vaikka totesinkin, ettei tätä kyllä surkeaksi voi kutsua. Muutaman kymmenen sivua luettuani totesin miehelleni, että pidän tästä kirjasta, vaikka en edelleenkään tajua siitä mitään. Siinä on ihmisiä, jotka eivät ole ihmisiä, vaan esimerkiksi kaloja tai jeeppejä tai brontosauruksia. On siellä kyllä myös ihminen joka on ihminen, vaikkakaan ei koko aikaa, sillä välillä hän on jeeppi tai brontosaurus, ja aikaisemmin hän saattoi olla ihminen joka on kala, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Asiaa ei auta se, että kirjan henkilöt ovat seinähulluja ja puhuvat välillä mitä sattuu tai suorastaan valehtelevat, eli heidän kertomuksiinsa ei juurikaan voi luottaa.
Olen nyt puolessa välissä kirjaa, ja täysin koukussa. Ainoa, mikä kirjasta puuttuu, on jonkinlainen syvällinen näkemys johonkin asiaan, mutta totuus on, ettei sellaista aina tarvitse olla. Katsoimme viikonloppuna miehen kanssa Jumper -elokuvan. Jälkeenpäin juttelimme, että elokuva olisi voinut olla mahtava, jos sen tarina olisi ollut hieman syvällisempi. Sillä olisi ollut mahdollisuuksia vaikka mihin, nyt se oli "vain" hieno ja viihdyttävä elokuva. Mutta eihän se ole huono asia. Ei jokaisen elokuvan tarvitse olla Matrix (1).
Mutta kuka tietää, ehkä Troikasta vielä löytyy joku syvällinen näkemys. Ja jos ei, niin on se silti ollut pirun hyvä lukukokemus.
kategoriat: Kirjallisuus