Meidän näköinen äitienpäivä

Ensimmäinen äitienpäivä äitinä ohi. Vuosi sitten äitienpäivänä oli Inkan laskettu aika, ja muistan hämärästi olleeni aika pettynyt, ettei Inka näyttänyt mitään merkkejä ulos tulemisesta. Nyt tuolla pettymyksellä ei ole enää mitään merkitystä, aivan kuten viisaammat tuolloin yrittivät sanoa.

Rakas mieheni nousi eilen Inkan kanssa aamutoimille jotta minä saisin äitienpäivän kunniaksi nukkua hieman pidempään, mutta koska yksi kissoista kävi herättämässä koko perheen, en saanut enää unta. Melkein sen arvasinkin, koska olen niin huono nukkumaan ilman Inkaa... Mutta oli kuitenkin luksusta, että sai hoitaa omat aamutoimensa ihan omassa rauhassa, ja syödä vielä aamupalankin. Parempaa kun pitkään nukkuminen!

Yhdeksän jälkeen lähdettiinkin sitten jo kukkakaupan kautta miehen vanhempien luo, missä juhlittiin äitienpäivää neljän sukupolven voimin. Sää helli, ja äiti aloitti hamekauden. Inkakin kokeili kävellä nurmikolla ihan paljain varpain, tosi hassu näky! Ihan kuin neiti ei olisi ikinä ennen kävellyt :D

Inka pääsi myöskin elämänsä ensimmäiselle poniratsastukselle tätinsä avustamana. Voi sitä riemua! Heti kun poni lähti liikkeelle neidin naama levisi mahtavaan hymyyn, ja pari pientä iloista naurahdustakin irtosi. Hieman meno ehkä jännitti, mutta hauskaa tuntui silti olevan. Tuleekohan neidistä nyt hevostyttö? Onneksi fammulassa on poneja, joilla voi aloittaa ratsastuksen niin, ettei tarvitse mennä kalliille ratsastustunneille.

Illalla mies vielä hemmotteli ihan kahdenkesken päivästä väsynyttä äitiä. Kaikenkaikkiaan oli oikein ihana äitienpäivä, meidän näköinen ja kokoinen. Yhdessä vaiheessa miehen vanhempien luona maaseudun rauhassa, kun istuskelin miehen kanssa huvimajassa Inkan nukkuessa vaunuissa vieressä, lintujen lauleskellessa ja hevosten hirnahdellessa taustalla mietin, että tämähän on ihan naurettavan idyllistä. Mies kysyi, olisinko uskonut tällaista silloin, kun tutustuimme bändiaikoina. "Ei" ei riitä vastaukseksi. Olisin todennäköisesti lähtenyt karkuun, jos joku olisi silloin näyttänyt minulle tulevaisuuden. Liika onnikin voi olla ihan pirun pelottavaa.