Mitäs nyt?

Mies ja tyttö lähtivät muutamaksi päiväksi Lappiin. Auton perävalot katosivat juuri mutkan taakse. Minä kuuntelen hiljaisuutta, joka on tavattoman äänekästä. Yritän muistella mitä sitä tuli tehtyä silloin, kun kissa oli ainoa seuralainen.

Paljon on suunnitelmia neljälle päivälle, saa katsoa mitä ehtii, kun päivät tulee kuitenkin istuttua töissä. Joka tapauksessa Apina pitäisi saada hiottua jonkinlaiseen kuosiin, ja jos vaikka saisi kaivettua skräppäysjuttujakin autotallin perältä. Niin, ja tietysti kahviteltua kavereiden kanssa, kun kerrankin ei ole kauhea kiire töistä kotiin.

Sitten matea ja voileipää, katsotaan josko sen jälkeen  pystyisi tekemään muutakin kuin tuijottamaan ihmetellen tyhjää taloa.