Kärsästä ja saparosta

Olen tietoisesti vältellyt possukuumeasian käsittelyä täällä. Jaksa työntää lusikkaani soppaan missä niitä on jo enemmän kuin tarpeeksi. Mutta mainittakoon nyt, että neiti sai rokotteen eilen, ja on nyt kuumeessa.

Minähän en kannata ylimääräisiä lääkkeitä tai rokotuksia. Mietin pitkään ja hartaasti mitä teen tämän rokotuksen kanssa, enkä vieläkään tiedä kumpi olisi se oikea päätös, ottaa vai jättää ottamatta. Yksi siskoista otti kaikille lapsilleen, toinen jätti ottamatta. Naapurini, joka oli asiasta aivan yhtä epävarma kuin minäkin, päätti myös ottaa sen lapsilleen. Eräs ystäväni oli onnekas: miehensä päätti että se otetaan, eikä suostunut vastaväitöksiin, joten ystäväni ei tarvinnut päätään asialla vaivata.

Minun päätökseni syntyi lopulta töihinpaluuni pohjalta. Todennäköisyys sille, että Inka saa sikainfluenssan kasvaa huomattavasti päiväkodissa. Pikavisiitti paikalliselle terveysasemalle (pikkupaikkakunnan etuja: ei tietoakaan kymmenien metrien päähän kiemurtelevista jonoista), ja se oli siinä. Illalla nousi hieman lämpöä, yöllä neiti oli jo tulikuuma. Toivoin, ettei tyttö olisi kuulunut siiihen reiluun 10%:iin, jolle tällaisia oireita kuulema tulee. Mutta panadolin avulla kuume on laskenut 37,1:een, eli eiköhän tämä tästä.