Ilta-aurinko

kommentteja: 030.06.2009 22:39 Tangerine

Illat ovat ihania. Kun Inka on mennyt nukkumaan, on ihanaa mennä ilta-aurinkoon ripustamaan pyykkejä ja häärimään puutarhaan kun on vielä lämmin muttei enää tukahduttavan kuuma. Voisinpa kirjoittaa tuolla ulkona, mutta en voi. Jäisin vain tuijottamaan lintuja ja ötököitä, kuuntelemaan tiellä ajavia mopoja ja kuvittelemaan mitä naapuritalojen ikkunoiden takana tapahtuu. Nytkin verhot ovat kiinni etten näe ulos, mutta ikkuna on raollaan ja haistan viilenevän illan. Se tuoksuu ihanalta.

Nukuin viime yönä todella huonosti. Heräsin monta kertaa, pirteänä ja levottomana. Näin omituisia unia, kuten hirvittävästä kännäämisestä, mikä on outoa, koska en ole harrastanut moista aikoihin. Vihdoin vaihdoin lakanan, sillä epäilin lintukirppujen kutittelevan, sen jälkeen nukuin hieman paremmin. Ja sitten oli jo aamu.

Kohta pitää kömpiä sänkyyn rakkaiden viereen, ja sitten on taas seuraava aamu. Niin se on mennyt jo vuosikausia: mitä tahansa sitä tekee, aina hetken päästä on seuraava aamu.

tagit: aiheeton

Ahkerana

kommentteja: 029.06.2009 22:16 Tangerine

Olen ollut ahkera. Kirjoitin lumihiutalemenetelmän kakkosvaiheen ja kolmosvaiheen, ja vaikka nyt en ihan täysin tyytyväinen niihin olekaan (varsinkin henkilöiden konflikteihin kaipaan tarkennuksia), ne kelpaavat toistaiseksi. Tarkoitushan onkin, että niitä parannellaan jälkikäteen kun menetelmän myöhemmät vaiheet valaisevat tarinaa lisää. Tein myös pienen listan asioista, joista täytyy suorittaa lisää taustatutkimusta.

Päätin ottaa tämän kesän projektiksi Inkan vierottamisen tutista. Paha mieli on jo nyt tytön puolesta kun joutuu itkemään tuttiensa perään, mutta eihän se ainakaan vaikeampaa voi olla kuin rinnasta vierottaminen, eihän? Eihän?

Niin joo, ja joku kanteli Mainonnan eettiselle neuvostolle ateismibussikampanjasta. Hoh hoijakkaa. Sinänsä kyllä mielenkiintoista, että aikamoinen valtataistelu tästäkin saatiin aikaan. Niin sitä vaan ollaan vähemmän maallistuneita kuin kuvittelin. Ja sehän koko jutun pointti on, herättää keskustelua. Silti: hoh hoijakkaa.

tagit: kirjoittaminen, lumihiutalemenetelmä, Inka, ateismi

Michael kuoli ja se siitä

kommentteja: 028.06.2009 13:54 Tangerine

Kirjoitin uudelleen lumihiutalementelmän ykkösvaiheen, koska ensimmäinen versio ei mielestäni kuvannut keskeistä teemaa tarpeeksi hyvin. Että oli vaikeaa. Minulle on aina vaikeaa kertoa jotain lyhyesti ja ytimekkäästi. Vihdoin sain kuitenkin keskeisen teeman mahtumaan 15 sanaan. Toivottavasti. Sitten kakkosvaiheen kimppuun hetkeksi ennen kuin Inka herää.

Sitä ennen on kuitenkin pakko jakaa taas Inkan synnyttämää iloa. Ostettiin neidille oma pieni uima-allas pihalle, ja siitäkös neiti tykkää. Varsin usein se innoittaa tytön lauluun. Perjantaina neiti konttasi allasta ympäri ja lauloi mitä hassuimpia lauluja isästään ("isi konttaa töissä...") ja kaikenlaisista sinisistä jutuista ("sinisiä kukkia, sinisiä kakkuja, sinisiä, kippoja..."). Tänään saimme rakkaan mieheni kanssa kuulla ihan kunnon improvisaatiota, kun Inka lauloi meille jotain tämän suuntaista: "Tänään ollaan koko päivä kotona, koko päivä kotona, leikkimässä ja uimassa, sitten mennään syömään, sitten mennään nukkumaan, pikku torkut, siniset torkut..." Ja isi ja äiti taputti!

tagit: kirjoittaminen, lumihiutalemenetelmä, Inka

Lisää kirjoja, kirjoja lisää

kommentteja: 027.06.2009 13:15 Tangerine

Nyt kun Inkasta on tullut kirjojen suurkuluttaja, ja mieskin on innostunut lukemisesta, päätin vihdoin käydä katsastamassa nykyisen kotikaupungin kirjaston. Inka oli aivan innoissaan. Niin paljon kirjoja, ja lelujakin! Äitikin tykkäsi. Mukaan tarttui vihdoin Marko Hautalan Itsevalaisevat.

Muutama päivä on taas mennyt tarinan maailman kanssa painiskellessa. Mitä ja milloin, ja ennen kaikkea miten. Vaihtoehtoinen nykyisyys vai spekulatiivinen tulevaisuus, se on ehkä ollut se suurin kynnyskysymys. Päädyin jälkimmäiseen, monesta syystä. Katsotaan osaanko.

Päätöksen jälkeen olen saanut taas vähän kirjoitettuakin, ja seuraavaksi yritetään taas edetä lumihiutalemenetelmässä. 

tagit: kirjallisuus, kirjoittaminen, Inka

Mainos ainoasta elämästä

kommentteja: 023.06.2009 14:20 Tangerine

Ateistibussit pääsivät sitten Turkuunkin, tosin hieman erilaisella mainoslauseella kuin alunperin oli tarkoitus. En kyllä tiedä onko tuo "Iloitse elämästäsi kuin se olisi ainoasi. Koska se on."  yhtään sen lievempi kuin "Jumalaa tuskin on olemassa. Lopeta siis murehtiminen ja nauti elämästä." Onko sen tarkoitus olla?

Pitää mennä joku päivä katsomaan josko bongaisi sellaisen. Mies bongasi lounaalla Google street view -auton.

Ei kyllä voi kuin hymistä itsekseen kun lueskelee vaikkapa Hesarin keskustelupalstaa asiasta. Joku Turkulaiseksi itseään tituleeraava toteaa, että "Uskonnottomien kampanjassa ainoa hyvä asia on se, että uskonnottomat todistavat edustavansa uskontoa levittäessään sanomaansa mainoksin bussien kyljessä. Tämä on jokaisen uskonnon perus lähtökohta." Eli siis jokaisen uskonnon lähtökohta on mainostaminen bussin kyljessä. Tiedätte sitten kun mietitte, että onko ne muumimaailmat, uudet pop-levyt, alkoholijuomat ja seksimessut uskontoa vai ei.

Nyt lähden iloitsemaan ainoasta elämästäni tyttöni kanssa meren rannalle. Ihanaa :)

tagit: ateismi

Varpaat jäässä ja väsyttää

kommentteja: 022.06.2009 13:29 Tangerine

Ensimmäinen lomapäivä. Sorry, säät odotteli tätä.

Kasa työhakemuksia rustattu. Aivojumppana mietitty ongelmaa, johon tunnun törmäävän jatkuvasti. Ylliluonnollisen elementin määrä ja laatu. Tarinassani siis. Balanssia ei tunnu löytyvän. Tai ehkä en vain uskalla päättää sitä.

Ruokapöytälukemisena on tällä hetkellä Jonathan Carrollin The Wooden Sea. Carroll on onnistunut ujuttamaan varsin normaaliin ympäristöön varsin epänormaaleja tapahtumia, ja saa sen kuulostamaan yllättävän uskottavalta. Minun tehtäväni pitäisi olla helpompi, tarinani päähenkilöiden ei tarvitse hämmästellä kuolleista nousevia koiria tai ajassa matkustamista. Mutta en ole oikein koskaan ollut mikään riskinottaja. Harjoittelen sitä edelleen.

Nyt menen etsimään villasukat jalkaani. Vaihtoehtoisesti voisin mennä ulos, mutta tuskin menen, vielä.

tagit: kirjoittaminen, työ

Uutisia Pohjois-Koreasta

kommentteja: 017.06.2009 08:32 Tangerine

Pohjois-Koreassa 12 vuoden pakkotyöhön tuomitut amerikkalaistoimittajat ovat kuulema tunnustaneet rikoksensa ja hyväksyneet tuomionsa. Näin siis jos uskomme pohjoiskorealaisia viestimiä, ja miksipä emme uskoisi.
tagit: politiikka

Lumihiutalemenetelmä, vaihe 2

kommentteja: 015.06.2009 09:11 Tangerine

Usvan Anne on jo siirtymässä sujuvasti vaiheeseen 7, minä kirjoittelin viikonloppuna vaihetta 2. Olen tehnyt vastaavan aikaisemminkin, mutta kuten vaiheen 1 kanssa, tämäkin onnistui nyt jotenkin paremmin. Minulle on vielä epäselvää mitä kaikkea kurjaa, ihmeellistä ja jännittävää ennen loppuhuipennusta tapahtuu, mutta ehkä se tästä vielä selkenee. Aloin myös epäillä suunnittelemaani loppua, mutta eilen automatkalla Satakuntaan pohdiskelin sitä tarkemmin, ja päätin että suunnittelemani loppu on, jos nyt ei hyvä, niin ainakin looginen ja siedettävä. Kelpaa siis tässä vaiheessa. Tosin kappaleestani tuli tietenkin hieman pidempi kuin oli tarkoitus. Lumihiutalemenetelmän isä Randy Ingermanson sanoo, että tässä kappaleessa pitäisi olla noin viisi lausetta. Minulla on viitisenkymmentä. Hieman kaipaa siis tiivistystä.

Sen jälkeen siirryn siis kolmanteen vaiheeseen, jossa kirjoitetaan jokaisesta keskeisestä hahmosta sivun mittainen tiivistelmä, josta selviää mm. hahmon motivaatio, päämäärä, konflikti ja kehitys. Siitä pitäisi tulla mielenkiintoista. Ensin kuitenkin tuo kakkosvaiheen tiivistys (ikuinen saivartelija).
tagit: kirjoittaminen, lumihiutalemenetelmä

Kolmesta poikki nurin

kommentteja: 011.06.2009 09:54 Tangerine

Ranskan perustuslakituomioistuin kumosi presidentti Nicolas Sarkozyn aloitteesta valmistellusta piratismin vastaisesta laista kohdan, joka olisi toteutuessaan mahdollistanut internetyhteyden katkaisemisen musiikkia tai elokuvia laittomasti lataavilta.

Hesarin uutisen mukaan Ranskan hallitus on pahoillaan päätöksestä. Se olisi varmasti mielellään rajoittanut ihmisten mahdollisuutta viestiä ja ilmaista itseään vapaasti. Sitä varten suunniteltiin ihan uuden virastonkin perustamista, joka olisi jaellut tuomiota kuin tuomari ikään, lähtökohtana nettikäyttäjän syyllisyys, ei syyttömyys. Piraattipuolueen uutisen mukaan tällainen asetelma ei perustuslakituomioistuimelle kelvannut. Vetosivat kuulema johonkin ihmisoikeusjulistukseen.

Mutta miksi ihmeessä Suomessa ei ole perustuslakituomioistuinta? Turkissakin on. Armeniassa on. Venäjällä on. Suomessa on ilmeisesti tajuttu, että sellainen voisi pahasti hankaloittaa yllä mainitun tyyppisiä hienoja uudistuksia ja politiikkojen omien asioiden ajamista. Tällä hetkellä asiaa ajava perustuslakivaliokuntahan koostuu kansanedustajista, ei juristeista. Kyllä siinä jonkinmoinen ristiriita voi tulla, kun poliitikot arvioivat politiikkojen töitä.

Effi muuten luovuttaa tänään kaikille kansanedustajille, ministereille ja suomalaisille mepeille Orwellin Vuonna 1984 -kirjan. Kesälukemiseksi.

tagit: sananvapaus, piratismi

Mepistä asiaa

kommentteja: 009.06.2009 10:37 Tangerine

Näin jälkikäteen onkin hyvä puida tätä, mutta menköön.

Hesari kertoo mitä mieltä vastavalitut euroedustajat ovat Internetin säätelystä. Joukossa oli melko fiksujakin kommentteja, ja ainakin muutama vastustaa toimimatonta ennakkosensuuria ja peräänkuuluttaa kansalaisoikeuksia ja sananvapautta. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Hesarin vaalikoneessa reilu puolet, seitsemän 13:sta, vastasi että EU:n ei pitäisi säädellä Internetin käyttöä alueellaan, mutta jäsenmaat saavat tehdä niin jos katsovat tarpeelliseksi. 30%, eli neljä 13:sta oli sitä mieltä, että EU:n tulee säädellä Internetiä, ja vain kaksi vastasi että asia ei kuulu politiikoille tai viranomaisille. Kommentteja asiaan oli liian vähän. Vertailun vuoksi Kasvin kommentti:
"Ääääh, valitettavasti tästä puuttuu paras vaihtoehto eli EU:n tulisi luoda Euroopan tasoiset pelisäännöt kansalliselle internetin sääntelylle - ja niiden pelisääntöjen tulisi turvata sekä
1) Internetin käyttäjien oikeudet esim. viranomaisten tai yritysten harjoittaman urkinnan estämiseksi
2) Internetin tietoturva, esim. roskapostien ja haittaohjelmien leviämisen torjumiseksi
3) Internetiä hyödyntävien tai netissä tapahtuvien rikosten selvittämisen edellytykset"

Hieman ihmetytti, muuten, Soinin vastaus kysymykseen pitäisikö EU:n osallistua Gazan jälleenrakentamiseen Israelin hyökkäysten jäljiltä. Soini oli Takkulan lisäksi ainoa, joka vastasi että pitää, jos suurvallat kuten Venäjä ja Yhdysvallatkin osallistuvat. Minä en tiennytkään, että perussuomalaiset kumartelevat suurvaltoja. Joka päivä oppii jotain uutta.

tagit: internet, politiikka

Ei jotain pahaa ettei jotain hyvääkin

kommentteja: 008.06.2009 22:29 Tangerine

Taloudellisista ja tuotannollisista syistä minulla alkaakin kesäloma jo kahden viikon päästä. Vielä perjantaina olin asiasta suunnattoman vittuuntunut, mutta tänään olen ollut vain kyllästynyt. Vaikka kuinka tsemppaisi, työmotivaatio ei vain ole ennallaan. Tänään laitoin jo ensimmäisen työhakemuksen menemään. Yritän uskoa, että tämä voi olla hyväkin asia. Ehkä löydän nyt mielekkäämmän työn, tai ainakin viihtyisämmän työpaikan. Eihän sitä koskaan tiedä.

Asiasta kurkkupurkkiin. Kiina on erityisen huolissaan lasten hyvinvoinnista. Se porno, se porno. Kyllähän Suomessakin kovasti yritetään, mutta kun ne hiivatin sananvapausaktivistit on jostain syystä holhousyhteiskuntaa vastaan. (Keppihevonen? Mikä ihmeen keppihevonen? Ei kai...)

Ei päässyt Kasvi hyvästä yrityksestä huolimatta EU-parlamenttiin. Harmillista, tosin jäi Suomeen edes yksi järkevä kansanedustaja. Hienoa oli se, että pääsi kerrankin äänestämään Kasvia.

Luonnostelin tässä eräänä iltana mielessäni lumihiutalemenetelmän (kiitokset Usvan Annelle vinkistä) ensimmäisen vaiheen. Eli yhden virkkeen pituinen selostus tarinasta. Olen yrittänyt sitä ennenkin, mutta jostain syystä se oli nyt helpompaa, ja mikä vielä kummallisempaa, sain siitä selkeämmän kuin ennen. Ihan kuin tietäisin itsekin paremmin nyt, mistä on kyse. Minähän menen paniikkiin kriiseistä. Päivän tai parin ajan olen vihainen ja yritän kieltää kaiken, mutta sen jälkeen toimin tehokkaasti ja nopeasti tilanteen korjaamiseksi. Joskus se onnistuu, joskus ei, mutta ikinä en jää tuleen makaamaan. Ja ihan kuin se tekisi muunkin ajattelun selkeämmäksi. Ainakin hetkellisesti.

Kävin viime viikolla TYKSissä. Parkkihallissa minua tuli vastaan nainen, jonka seurassa oleva mies kantoi turvakaukalossa vastasyntynyttä vauvaa. Naisella oli silmissään tuttu katse. Tuskainen, pelokas. Inka otti minua lauantai-iltana sängyssä kasvoista kiinni molemmilla käsillä ja sanoi "äiskä mulla on asiaa". "No mitä asiaa sulla on?" kysyin nauraen. "Vauva-asiaa." Minun vauvakuumeeni on jo mennyt ohi, mutta Inka tuntuu kaipaavan leikkikaveria. Nyt ei kyllä resurssit riitä. Mutta välillä sitä miettii edelleen. Ja sitten näkee tuoreita äitejä sairaaloiden parkkihalleissa ja miettii, että miten tuosta selvisi. 

Lumihiutalemenetelmän toisessa vaiheessa aloitusvirke tulee laajentaa kokonaiseksi kappaleeksi, josta käy ilmi tarinan perustilanne, suurimmat vastoinkäymiset, ja lopetus. Menen nyt sänkyyn pohtimaan sitä. Tai sitten kaappaan rakkaan mieheni mukaani ja teen hänen kanssaan jotain mukavaa. En ole päättänyt vielä. 

tagit: työ, kirjoittaminen, sananvapaus, Inka, politiikka

0

kommentteja: 004.06.2009 10:39 Tangerine

Olen taas päästänyt itseni haaveilemaan asioista, jotka eivät voi toteutua. En tiedä miksi teen niin. Päässä soi PT:n Collapse The Light Into Earth, ja se sekoittaa ajatukset lopullisesti. Tietenkin koska annan sen tehdä niin.

Tekisi mieli pysähtyä taas hetkeksi. Katselemaan vesisadetta. Kuuntelemaan PT:tä ja märällä asfaltilla ajavia autoja. Miettimään typeriä haaveita, rakkautta, harteille kasautuvaa maailmaa, Tianamenia, tummia hiuksia joiden lomaan pujottaa sormet. Etsimään vastauksia ohikulkevien ihmisten katseista. En minä ole tyytymätön, enkä muuttaisi mitään jos annettaisiin mahdollisuus. Minä vain haluaisin hetken leikkiä ajatuksillani, antaa niiden repiä auki vanhat haavat ja sitten puhaltaa ne taas kivuttomiksi.

Miten tuollaiset sanat voivatkin kasautua sisälle niin, että niiden kirjoittamisen jälkeen on taas hieman helpompi hengittää? On jotenkin lohduttavaa, että tunnistaa itsestään sen, mitä oli 10 vuotta sitten, mutta vain hieman kasvaaneena. Jonnekin suuntaan jalostuneena. Se itsensä tuntemisen peikko. Onko se sitten hyvä vai huono juttu, voisi entiset bändikaverit kysäistä. Onko hyvä, että tunnistaa itsensä peilistä aamuisin, jos ei olekaan sitä mitä piti olla? Tällä hetkellä se tuntuu hyvältä. Ei se ehkä onnelliseksi tee, mutta ei kai siltäkään voi liikaa vaatia.

I won't heal given time. Kieltäytyykö joku muukin?

===

Kaipaan nollausta. Sitä tämä on.
tagit: aiheeton

Inka 2 vuotta

kommentteja: 003.06.2009 09:58 Tangerine

Sunnuntain helteessä vietettiin Inkan 2-vuotissynttäreitä. Kovin montaa kertaa en ole nähnyt Inkaa yhtä hämmästyneen ja onnellisen näköisenä, kun kaikki lauloivat hänelle kuorossa Paljon onnea vaan. Valtava hymy kasvoilla tyttö antoi meille raikuvat aplodit laulun jälkeen.

Lahjoja tuli oikeastaan juuri sopivasti. Jokunen lelu, paljon kirjoja ja vaatteita. Hiekkalaatikko oli isin ja äidinkin toivelistalla, enää ei tarvitse tyttö-raukan yrittää tehdä kakkuja sepelikasassa. Myös leikkihella ja astiat näyttävät olevan mieluisia, eilenkin saimme koko perhe Inkan keittämää aamukahvia.

Tänään Inka on kolmatta päivää päiväkodissa ilman vaippaa. Kotona ollaan oltu vaipatta jo pidemmän aikaa aina silloin tällöin. Aina ei tietenkään malta tai muista, mutta aika hyvin neiti osaa ilmoittaa, milloin on hätä. Ja äiti ja isi osaavat jo tulkita esimerkiksi raivokkaan jalkojen heiluttelun ruokapöydässä pissahädäksi. Tätäkin kehitystä on ollut hienoa seurata, varsinkin kun en itse pitänyt mitenkään kiirettä pottailun kanssa. Potta tuli toki tutuksi ennen kuin Inka aloitti päiväkodin, mutta siellä käytiin vain jos neitiä huvitti, ja useimmiten ei huvittanut. Päiväkoti on varmasti tässä(kin) asiassa auttanut huimasti, kun siellä käy koko porukka säännöllisesti yhdessä pottailemassa.

Vielä kolme ja puoli viikkoa ja sitten Inkalla alkaa vihdoin kesäloma. Jostain syystä tyttö ei mene niin mielellään päiväkotiin kuin ennen, tosin on vaikea sanoa kuinka paljon tähän vaikuttaa se, että minä vien häntä nykyään eikä isänsä. Onneksi kesäkuussa päiväkodissa on sentään hieman rauhallisempaa kuin vielä viime kuussa. Ihan iloisena Inka päiväkodista tulee kotiin, eikä ole tällä viikolla edes sanonut aamulla, että jää kotiin äidin kanssa, joten ehkä tämä tästä. Taas yksi vaihe.

Tällä hetkellä Inkalle mieluisimpia asioita tuntuvat olevan laulaminen, leikkiruuan laittaminen, palapelit, maalaaminen, ja ennen kaikkea keinuminen. Tätiinsä tullut, keinuhullut. Minä tykkään erityisesti Inkan lauluista, hän osaa jo tosi monta laulua melkein kokonaan. Välillä laulu tietenkin vaihtuu lennossa toiseksi, ja monesti välistä jää tylsempiä pätkiä pois, mutta kaiken kaikkiaan neiti laulaa jo yllättävän hienosti!

Ja omaa tahtoa löytyy. Vaatteet pitäisi aina saada pukea itse, ja kun ei onnistu, alkaa sellainen kitinä, joka osuu äitiä hermoon. Käytännöllistä varsinkin aamukiireessä, kuten varmaan jokainen vanhempi tietää... Samoin kyselyikä on alkamassa. Edellisiltana Inka kysyi mitä meritähti tarkoittaa. Omituiset laulujen ja lorujen sanat (varsinkin ne mitkä eivät tarkoita mitään) kaipaavat myös välillä selittelyä. Ei ihme että miehen kanssa nauretaan sitä mainosta, missä isä hymyilee onnellisena kun poika vihdoin kysyy jotain mihin hän osaa vastata (niistä senteistä)...

Minulla ei oikeastaan ollut mitään mielikuvaa siitä, millaisia lapset ovat kaksivuotiaina, ja tämä on ollut iloinen yllätys. Niin iso ja niin pieni. 

tagit: Inka